Espoon Akilleksen suunnistajien järjestämä Espoo Trail Run on tarjonnut itselleni jo muutamia kertoja aikaisemmin mahdollisuuksia testata omaa kuntoani. Tapahtuma järjestetään neljä kertaa vuodessa eri vuodenaikoina, ja reitti on aina sama 7km:n kierros. Tämä antaa oivan mahdollisuuden oman kunnon seurantaan. Aikaisemmilla kerroilla olen juossut tapahtumassa 7km, mutta tällä kertaa omaan kalenteriin osui hyvä sauma juosta kahden kierroksen 14km:n matkalla.
Oma harjoituskauteni on sujunut suunnitelmien mukaan. Harjoituskuorma on ollut viimeisten viikkojen aikana melko kova silmällä pitäen kesäkuussa juostavia polkujuoksun MM-kisoja. Kunto on tuntunut olevan nousussa, mutta sen testaaminen ensimmäistä kertaa lappu rinnassa aiheuttaa aina ylimääräistä kutkutusta. Näin nytkin, ja pienen jännityksen aikaan saattelemana oli mukava astella starttiviivalle.
Vanha tuttu kilpakumppani M-P Rautiainen oli myös tullut kisaamaan samalle matkalle. Tiesin MP:n treenanneen viime aikoina hyvin ja ajattelin tiedossa olevan tasaista mies miestä vastaan -otatusta. Alusta lähdettiin tosiaan liikkeelle MP:n kanssa kaksikkona melko reipasta alkuvauhtia. Siirryin vetohommiin noin 2km:n kohdilla ja hiljensin vauhtia hieman sopivammaksi 14km:n kisan matkavauhdiksi. Meno tuntui hyvältä, ja happi kulki hyvin keuhkoissa. Noin 5km:n kohdilla kuulin kompastelun ääniä takanani ja pian ymmärsin MP:n kaatuneen ja jääneen jonkin verran kelkasta. Jatkoin keskittyen vain omaan tekemiseen.
Kisareitti on hyvin monipuolinen ja se sisältää helppoa ja nopeaa polkua sekä haastavampia juurakko- ja kivikkopätkiä. Reitillä on myös tiukkoja lyhyitä ylä- ja alamäkiä. Kovaa juokseminen vaatii hyvää rytminvaihtokykyä jyrkistä ylämäistä nopeisiin alamäkiin. Keskityinkin kisassa sujuvaan ja nopeaan etenemiseen eri maastonkohdissa.
Ensimmäinen 7km:n kierros tuli suunnilleen aikaan 28:30. Edellisillä kerroilla olen juossut pelkän yhden kierroksen parhaimmillani 29:26 reitin ollessa silloin melko samanlaisessa kunnossa. Nyt meno olikin reilusti nopeampaa tällä tuplamatkalla. Keskittyminen pysyi toisella kierroksella hyvin juoksussa kiinni, ja sain pidettyä vauhdin lähes samana kuin ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella tuli vastaan myös myöhemmin lähteneitä muiden sarjojen juoksujoita, ja hyvässä polkujuoksuhengessä sain vaihdella tsemppauksia kohteliaasti tietä pyytämällä. Loppuun asti juoksu tuli hyvin, ja maaliin saavuin voittajana ajassa 57:58.
Sain avattua polkujuoksukauden 2019 hyvällä ja tasapainoisella suorituksella. Juoksu näytti, että kehitystä on tapahtunut, ja omaan kuntoon voin suhtautua tällä hetkellä luottavaisin mielin kohti kesän päätavoitteita.
Team Noux:sta oli juoksemmassa myös Julia 7km:n matkalla:
“Oma kisakauteni poluilla starttasi 7km:n baanalla Espoo Trailillä, jossa juoksin tänä vuonna ensi kertaa. Oli kiva päästä juoksemaan lyhyt kisa teknisellä reitillä. Hiihtokauden jälkeinen juoksuaskel löytyi mukavasti näin alkukauteen, ja päivän suorituksella irtosi naisten sarjan 2. sija. Tästä on hyvä lähteä kohti tulevia kisoja!” Jatkoimmekin tästä viettämään tiimimme leiriviikonloppua valmistautuen seuraavan viikonlopun Buff Trail Tourin avaavaan Bodom Trailiin.
Iso kiitos Espoo Trail Runin järjestäjille! Tapahtuma on todella hyvin ja ammattitaitoisesti järjestetty ja tarjoaa upean polkujuoksuelämyksen Espoon keskuspuiston kauniilla poluilla. Näihin maisemiin tulen varmasti palaamaan myös jatkossa!
Leave a Reply