Sipoonkorpi trail juostiin reilu viikko sitten 21.9. Halusin mennä ehdottomasti mukaan 21km matkalle kahdesta syystä. Ensinnäkin tämä kisa toimisi hyvänä valmistavana kovana vetona ennen 5.10. juostavaa loppukauden päätavoittetta Vaarojen maratonin 65km matkaa. Toiseksi Sipoonkorvessa on hieno ja monipuolinen reitti, josta pidän paljon. Reitti haastaa rytmiä ja tarjoaa todella teknisesti vaativien pätkien lisäksi nopeaa neulaspolkua. Olen harjoitellut Sipoonkorven kansallispuistossa lukuisia tunteja ja kisareittikin on hyvässä syvämuistissa.
En katsellut ennen kisaa lähtöluetteloa lainkaan, vaan menin paikalle ajatuksena tehdä kova ja tasainen oma juoksu lähdöstä maaliin. Paikalla kuitenkin oli vanha tuttu kilpakumppani MP ja yhdessä vedettiin alkuverkat ja poristiin kuulumiset läpi. Tiesin, että hänen kanssaan tulisi juostua ainakin alkumatkasta kimpassa.
Näin tapahtuikin heti lähdöstä. Kolmen juoksijan ryhmässä mentiin alun hiekkatieltä ensimmäiselle polkupätkälle. Ison autotien ylityksen jälkeen reitti jatkui latupohjaa pitkin noin 1km verran. Tähän asti juoksin letkan kolmantena, mutta noin 2km kohdalla latupohja pätkällä siirryin kärkeen. Aloin huomata takaisin polulle siirtymisen ja pitkähkön nousu osuuden jälkeen eron kasvaneen seuraaviin. Tästä eteenpäin teinkin kisan yksin omien tuntemusten mukaisesti yrittäen pitää vauhdin tasaisen kovana koko ajan. En kuitenkaan aivan halunnut lyödä veren makua suuhun vaan edetä hyvällä fiiliksellä. Tässä onnistuinkin ja juoksu tuntui erittäin mahtavalta! Happi liikkui hyvin ja jalka oli koko ajan syönnillään erilaisissa maastonkohdissa. Pääsin myös pitkästä aikaa hyvään flow-kokemukseen hienolla neulas polkupätkällä.
Juomapisteitä reitillä oli 6 ja 16km kohdalla. Itse en näitä hyödyntänyt, mutta pääsin silti nauttimaan kovasta kannustuksesta. Olin juossut reitin 2018 keväällä samaisessa kisassa aikaan 1:31:26. Tiesin, että onnistuneella juoksulla pääsisin alle 1:30. Huomasin kuitenkin pari kilometriä ennen maalia, että aika tulisi painumaan reilusti tämän alle, kunhan vauhdin vaan saisi pidettyä samana. Juoksu tuntui hyvältä ja voimakkaalta loppuun asti ja kellot pysähtyivät maalissa voittajana aikaan 1:25:17. Olin tähän aikaan positiivisesti yllättynyt.
Kisa oli kokonaisuudessaan yksi urani parhaimmista. Alakanttiin menneiden kesän kisojen jälkeen tämä oli itselleni luottamusta herättävä kisa ja oli mukava huomata kisan muodossa, että kunto on myös kesällä mennyt eteenpäin. Lähden hyvällä luottavaisella fiiliksellä ensi viikonloppuna Kolille ja 65km lähtöviivalle.
Sipoonkorpi trail on ehdottomia lempikisojani. Reitti on aitoa monipuolista polkujuoksua, mikä haastaa juoksijaa monipuolisesti. Järjestelyt ovat aina toimineet moitteettomasti ja kisan jälkeen voi pulahtaa Kuusijärveen uimaan saunan kautta. Kisalla on hyvät mahdollisuudet kasvaa vielä entisestään ja voin ehdottomasti suositella kaikille Sipoonkorpi trailia! Sipoonkorven kansallispuisto antaa polkujuoksulle loistavat olosuhteet ja itse tulen sinne palaamaan harjoitusten lisäksi myös kisaan varmasti ensi vuonnakin.
Leave a Reply