Bongasin Mustavuori Vertical -nimisen kilpailun järjestettävän loka-marraskuun vaihteessa. Kilpailussa kierretään 760 metrin ja 70 nousumetrin looppia tunti tunnilta tihentyvin lähtövälein. Alussa on kierrokselle aikaa 12min, josta sitä tasaisesti tiputetaan (tällä kertaa) aina 5,5min asti. Konsepti on kiehtova ja Backyard -kisaformaatin kaltainen. Jokaiselle kierrokselle lähdetään yhdessä ja voittaja on se, joka jaksaa verttileikkiä pisimpään.

Kisakauteni oli jo hyvä tovi sitten päättynyt Vaaroille, ja pidin parin viikon ylimenokauden tuon jälkeen. Olin aloitellut treeniä voimajaksolla juoksumäärien ollessa hyvin maltilliset. Antin kanssa oltiin suunniteltu samaiselle viikonlopulle eri lajeista koostuvaa leikkimielistä seitsenottelua, joka toimisi samalla mukavasti kauden päättäjäisinä. Alkuperäinen idea oli, että vertikaalikisa toimisi yhtenä lajeista, mutta tämä idea kuopattiin Antin vammojen paremman paranemisen johdosta.

Lauantain 12 km:n tasatyönnön, frisbeegolfin, dartsin ja pingiksen jälkeen löysin itseni Mustavuoren rinteen lähtövaatteen alta. Oli siistiä nähdä tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Tiesin, että ensimmäiset tunnit aikaraja on hyvin väljä ja sallii hitaan etenemisen sekä pitkät tauot kierrosten välissä. Meninkin hyvin rauhallisesti samalla kisafiilistä etsien. Oli nimittäin mielenkiintoista ja itselle uutta olla mukana kisassa, jossa ei lähdetä alusta juoksemaan tosissaan. Ensimmäinen tunti oli hyvin leppoista. Toisella tunnilla jatkoin omaa rauhallista vauhtia ja huomasin kierrosaikojen olevan 6min tuntumassa. Tiesin näin, että minun ei tarvinnut kierrosaikojen kiristymisen suhteen olla huolissaan vaan oma rauhallinen vauhti riittänee pitkälle. Kolmannella ja neljännellä tunnilla vaihtelin kierroksilla rasitusta. Välillä vedin reippaammin ja istuskelin pidempään kun taas välillä menin hyvin rauhassa.
Parin kierroksen välein pyrin aina juomaan ja syömään vähän. Energioina toimivat Noshtin vauhtikarkit sekä geelit ja juomana Noshtin urheilujuoma. Vähän tuli myös irtokarkkeja naposteltua. Energiatasot pysyivätkin hyvinä koko kisan ajan.
Viidennellä tunnilla kierrosaikoja tiputettiin 6 minuttiin ja jossain vaiheessa myös 5:45 aikaan. Pikku hiljaa näillä tunneilla muita juoksijoita alkoi tippua kisasta ja muutaman kierroksen ajan meitä oli neljä mukana. Tsemppailtiin toisiamme eteenpäin. Viiden tunnin jälkeen kierroaikaa tiputettiin vielä 5,5 minuuttiin ja tätä jatkui vajaa puolisen tuntia, kunnes huomasin olevani yksin viimeisellä kierroksella. Ajattelin jo paria kierrosta ennen kuin toiseksi tullut tippui pelistä, että haluan testata viimeisellä soolokierroksella, miten kovaa reitin pääsisin. Oma kondis onneksi antoi näin varaa säästellä ja nautiskella kisasta ilman hampaiden kiristelyä. Viimeisen kierroksen yritinkin päästellä kovaa ja se irtosi noin 3:30 aikaan. Kisa päättyi näin ajassa 5h29min 33km ja 2970 nousumetrin jälkeen.

Minulla jäi todella positiiviset fiilikset kisasta. Tapahtuma oli hienosti järjestetty. Musiikki pauhasi ja energiaa sekä juomaa oli järjestävän tahon osalta paikalla. Tulen varmasti jossain vaiheessa uudestaankin osallistumaan kisaan. Tänä vuonna se toimi kivana lähtölaukauksena tulevaan treenikauteen tietäen, että kroppa on kunnossa ottamaan treeniä vastaan.